... eli siis tuttavallisemmin matkakuumetta on ilmassa. Reissaajan sielu on levoton ja haluaisi taas päästä muille maille. Valitettavasti rahatilanne estää tällä hetkellä matkustamisen kotimaan rajojen ulkopuolelle. Tuntuu, että nyt syksyn tullen "kaikki muut" lähtevät johonkin. Kieltämättä etelänmatka piristäisi näinä synkkinä kuukausina. Minulle kyllä kelpaisi myös matka johonkin ei-niin-lämpimään kohteeseen. Viime päivät olen ikävöinyt:
New Yorkia. Kyllä, vaikka niin vannoin, etten sinne halua matkustaa vähään aikaan. Näin sitä mieli muuttuu muutamassa kuukaudessa. New Yorkin vilahtaessa televisiossa rupean huokailemaan kaipauksesta. Tuossa kaupungissa vain on sitä jotakin. Toivon, että pääsen käymään vielä elämäni aikana New Yorkissa <3
Minulla on myös ikuinen kaipuu länsinaapuriin. Olen viime vuosina käynyt Tukholmassa useita kertoja. Nyt Ruotsin reissua ei ole näköpiirissä. Kenties tästä syystä Tukholma on kummitellut entistä enemmän mielessäni. Kävin viime itsenäisyyspäivänä ABBA-museossa ja nauttimassa Tukholman jouluisesta tunnelmasta. En unohda ikinä sahramipullan tuoksua Tunnelbanan asematunneleissa. Jotenkin niin ruotsalaista; Helsingin asematunnelissa haisee vain kuselle...
Erityisesti Vasastanin värikäs kaupunginosa on mieleeni. Haluaisin asua tuollaisessa, vanhassa kerrostalossa <3 Jotenkin tuo on vain minun sielunmaisemaani. Ehkä lapsuudessa tuijottamani Katto Kassinen on siihen syypää. Sarja on nimittäin kuvattu Vasastanissa :)
Eihän matkakuvien katseleminen todellakaan korvaa reissaamista, mutta on kuitenkin mukava muistella reissuja. Olen päässyt käymään niin monessa ihanassa paikassa. Ja kuka tietää, ehkä seuraava matka onkin jo ihan nurkan takana.
